Seamma nuepieh jïh tsiehkieh
Gaajhkh privaatealmetjh jïh sïelteaajhterh edtjieh seamma nuepieh jïh tsiehkieh utnedh gosse dah mijjiem gaskesedtieh saaht tjoele jïh aaltere, tjoeleraasten identiteete jallh vååjnoe; etnihken govlesovveme, religijovne jallh jeatjah jaahkoeh; funksjovneheaptoeh jallh seksuellen åtnalgimmieh.
Sveerjen siebriedahke lea daan nïlle bigkeme gaajhkh gïeh berkieh edtjieh skaehtiem maeksedh. Skaehtie lea ovmessie fïerhtene tjïeltesne jïh dïhte jeatjahtahta dan mietie man jïjnje datne dïenesjh. Skaehtie gaskem jeatjebh skïemtjehoksen, geajnoej jïh voeresesåjhtoen åvteste maaksa.
Skaehtievïerhke lea frijjetjåadtjome åejvieladtje
Politihkerh rïjhkebiejjesne, tjïeltine jïh laantedigkine sjæjsjalieh mah jïh man stoerre skaehtieh Sveerje edtja utnedh. Skaehtievïerhke barkeminie skaehtide tjåegkedh. Mijjieh reerenassen nuelesne bene frijjetjåadtjome åejvieladtje. Dan gaavhtan ij reerenasse maehtieh aktegs almetjen jallh sïelten skaehtiegyhtjelassh tsevtsedh.
Daejnie Skaehtievïerhke barka
Mijjieh byögkeles suerkien finansijeradimmiem vihtiestibie jïh viehkiehtibie mijjen siebriedahke hijvenlaakan jåhta juktie miedtemi vööste barkebe.
Skaehtievïerhken åejvielaavenjassh leah skaehtide tjåegkedh, åålmegetjaalasovvemem gïetedidh, pruvresregisterem jïh gåetietakseremem gïetedidh, jïh staaten borgenærem årrodh. Mijjieh id-kåarhth darjobe almetjidie gïeh Sveerjesne tjaalasovveme. Mijjieh aaj skaehtiemiedtemh goerehtibie.
Daesnie åenehks iktedimmie suerkijste mejtie Skaehtievïerhke dïedtem åtna.
Baalhkaskaehtie
Sveerjesne mijjieh skaehtiem maeksebe vuesiehtimmien gaavhtan baalhkeste, skïemtjebeetnegijstie jïh pensjovneste. Rentah, juekemh jïh vitnimh gosse aktierh, villah jïh gåetiereaktah duaka aaj leah baalhkah jïh edtja skaehtiem dej åvteste aaj maeksedh. Baalhkaskaehtie tjïeltide jïh laantedigkide jåhta bene aaj staatese.
Fïerhten jaepien mijjieh mijjen baalhkah deklareradibie baalhkadeklarasjovnesne. Daam datne aelhkemes jïh vihties digitaale vuekine.
Momse jïh tsiehkieskaehtieh
Staate momsem jeenjemes vaarojste jïh dïenesjistie vaalta mah doekesuvvieh. Momse lea åasesne maam mijjieh maeksebe privaatealmetjinie. Daamhtaj momse lea 25 procenth. Sjïere vaaroej åvteste goh båeltemsh, energije, alkohovle jïh dågka dellie staate aaj guktie gohtje tsiehkieskaehtiem vaalta.
Skaehtie jielemedarjoemistie
Dïhte gie aktegs jielemedarjoeminie jallh åesiestimmiesïeltine barka skaehtiem darjomen dïenestistie maaksa. Jielemebarkije dïenestem deklarerede sov sïejhme baalhkadeklarasjovnesne. Mohte aktiesïelte eejnegen 20,6 proseenth sïelten dïenestistie maaksa.
Barkoevedtijemaaksoeh
Barkoevedtijh sosijaalemaaksojde daej barkiji åvteste maeksieh. Daesnie gaajhkh barkoemaaksoeh jïh edtjieh daam maeksedh akten aejkien askesne.
Åålmegetjaalasovveme
Åålmegetjaalasovvemisnie bïevnesh gååvnesieh gaajhki bïjre gïeh sveerjen otnjegh, permaneente årromeluhpiem utnieh jallh EU-otnjegh gïeh åadtjoeh daesnie årrodh. Maadthnjoelkedasse lea datne edtjh tjaalasovvedh gusnie årroeh. Åålmegetjaalasovveme stuvrie vuesiehtimmien gaavhtan gusnie edtjh skaehtiem maeksedh, dov reakta politihken veeljemisnie jïh reakta ovmessie dåarjojde.
Gosse tjaalasovvih dov lea persovnenummere mij lea dov reakedsbiejjie jïh njieljie sifferh. Persovnenummerem daarpesjh gaskem jeatjebh jis datne skïemtjegåetiem jïh åejvieladtjide gaskesadth, gosse beavnah datne edtjh juhtedh, nommem målsodh jallh pruvredh.
Gåetietjaalegh
Skaehtievïerhke gåetietjaalegh registrerede. Gåetietjaalege lea iktedimmie mij vuesehte mah åemie-almetje utni jïh jis lååjkehke.
Pruvresregisteere
Datne maahtah Skaehtievïerhkem bïeljelidh pruvresåvtebaakoeh, vadtesh paarreguaktetji gaskem registreradidh, gåetiejuekemem jïh gåetiejuekemetjaalegh bïevnedh.
Id-kåarhte
Gaajhkesh gïeh Sveerjesne tjaalasovveme jïh 13 jaepieh illeme maahta id-kåarhtem Skaehtievïerhkesne syökedh. Dïhte lea dåhkasjahteme id-kåarhte laanten sisnie mij aaj e-legitimasjovne. E-legitimasjovnine maahtah vihties vuekine vuesiehtidh gie datne leah gaskeviermesne.
Skaehtiemiedtemh goerehtidh
Skaehtievïerhke ekonomijen miedtemh goerehte, heerrede jïh jeerede skaehtiesuerkine.
Borgenærebarkoe
Skaehtievïerhke dïedtem åtna vaaksjodh privaatealmetjh jïh sïelth skaehtieh jïh maaksoeh maeksieh mejtie politihkerh leah sjæjsjalamme. Daam gohtje mijjieh staaten krïevemh vaaksjobe. Jis sjyöhtehke sjædta dellie mijjieh staaten mietie konkursem ohtsedibie.
Gaskesadth mijjiem
Ringkh 0771-567 567 jïh jiehtieh ”Vieksele” jis sïjhth ierine soptsestidh mij jåhta. Dellie åadtjoeh gïetedæjjine soptsestalledh jallh maehtebe tïjjem dængkodh soptsestalleme toelhkestæjjine.
0771-567 567
Tillsammans gör vi samhället möjligt