Amengo tšeeriba

Itĥlaagime tšeeribiako vojiba ta naaluno phennibi

Saare komujen ta frestibongiiren hyövyna len penge itĥlaagime tšeeribosko vojibi ta naalune phennibi, bi dikkibiatta douva, aaĥĥenako joon džeene elle džuuje, lengo phuraniba, savo identitetiako gruppi elle etniako gruppi joon hunjula; savo passibiako elle bi passiba joon hunjula; savo ĥlaagibosko kamlibiako gruppos joon hunjula.

Sveittiko dživiba hin barjide jakkes, te saare buttikiire presavena lengo themmune skattibosko presibi. Daala skattibosko presibi parula are sakka thaane jakkes sar buut tu tšeereha butti ta lela louve. Daala presibiessa, mahkar vaure saaki, komuje presavena dukatengo omsorga, drommengo barjiba ta phurane komujengo omsorga.

Skattibosko tšensta aaĥĥela peskiiro tšenstaboskiiro

Parlamentosko falliba, thaanengo ta rigiako fallibosko politikaane komuje dömmila save skattibi ta sar buut skattibi hin hyövime presaves aro Sveittiko them. Skattibosko tšensta tšeerela butti te lel pengo skattibiako presibi komujenna. Themmuno falliba fallila amen, bi skattibosko tšensta hin peskiiro tšenstaboskiiro. Dooleske fallibos naa džoor te phennes čhi aro komujengo elle frestiboskiirengo skattibiako saaki.

Dauva tšeerela Skattibiako tšensta

Ame čačaveha (tšatšaveha) phirro tšetano thaanesko rigiako louve ta jelpaveha tšihko tšetano thaanesko anglal džaaben ta tšeereha butti prissi kriminaaliba ta bangibosko tšeeribi.

Themmuno skattibosko tšenstako ĥeeruno butti hin te samlaves arre skattibi, fallaves phirro thaanesko folkengo registeriako tšensti, džiftibosko registeeriba ta komujengo tšeerengo skattiba, registeera tšeerengo barjiba ta aaĥĥes themmuno tiloonibiengo garantiboskero. Ame daha nii komunisko tšeeknibi doolenge, koonen hin aune registeerime aro Sveittiko them. Ame roodavaha nii skattibiako laagako phagirba.

Aro följuno dielos hin stöt itrannimos dola rigienna, kai skattibiako tšensta hin tilsvaariba.

Louvengo aavibosko skattiba

Aro Sveittiko them ame presaveha louvengo aavibosko skattiba naaluno merkneha lyönenna, dukatesko divisako louvenna ta dživibienna (ĵiviba). Louvengo aavibosko klakke, louvengo aavibosko dielibosko dielos ta iegibiengo dielengo bikinibosta, tšeere ta buuribosko horttibi drabaveha nii sar louvengo aaviba ta hyövyla skattaves. Louvengo aavibosko skattiba džala koni butide are thaanenge ta are rigiako fallibienge bi themmeske nii.
Iekh var berĥĥessa ame tšeereha skattibiako džaanibosko diiniba are saare louvengo aavibosta aro louvengo aavibiako oppenbaariba. Douva tu tšeereha koni lokkide ta čatčide aro digitaalo veijos. 

• Skattiba (In Swedish)

Moms hin guosengo veeravitiko priisako ta fäärdibosko skattiba

Them lela butvare guosengo biknibosta ta tšenstibiengo diinibosta veeravitiko priisako skattiba. Moms hin tšunto arre, aro douva priisa so ame presavaha sakka iekh komuje. Butvaris guosengo veeravitiko priisako skattiba (moms) hin 25 prosenttos (biĥta-pangh). Bi froolaagi guosenna, sar beerengo makkiba, elektrikaano džooresta, tšerko piibeatta / čerki/ĥačadi ta thyölenna, them lena fäärdibosko skattiba.

• Moms Guosengo veeravitiko priisako skattiba (In Swedish)
• Punktskatter Fäärdibosko skattiba (In Swedish)

Skattiba frestibosko ta čyöpengo buttiatta

Sakkaiek, koon tšeerena butti pengo iego frestibiessa elle čyöpengo frestibiessa, hyövyna presaves skattiba lengo frestibiako čyöpengo perdalo liinibosta. Čyöpmannos dela džaaniba datta aro lengo sakka berĥĥesko louvengo reeknibossa. Vaures, dieleskiiro tšetnibosko frestibi hin hyövime te presaves alti 20,6 (biĥta-dui) prosenttos frestibiako tšetnibosko vinnibienna.

• Skatter – näringsverksamhet Skattiba - dživibosko maneeri (In Swedish)
  

Buttiako diiniboskiiresko presibi

Buttiakodiiniboskiiro/-i presavela sosiaalune presibi doolenna koonen tšeerela leske/lakke butti. Douva hin mostiba presaves saare buttiako lyönengo presibienna ta dauva presiba hin mostia presaves arre iekh var sakka tšoon.

• Arbetsgivaravgifter Buttiakodiiniboskiiresko presibi (In Swedish)

Folkengo themmuno registeerimos

Aro Folkengo themmuno registeerimos hin džaaniba lenna koonen aaĥĥena Sveittiko themmeskiire, lenna koonen hin liine biömsavitiko lova te džiives doori elle EU:sko themmeskiirenna koonen hin horttiba te džiives doori. Botnosko laaga hin, te tuut hin hyövime aaĥĥes arre rannime aro folkengo registraatios doori kai tu džiiveha/buuruveha. Folkengo themmuno registraatios fallila naaluno merkneha douva, kai tuut hin mostiba te presaves skattiba, tukko horttiba te lel dieliba aro saaruno politikaane velkibi ta tukko horttiba te lel froolaagime thaanesko jelpibi.

Sar themmuno registeerime komunis tuut hin tukko kokaro komujesko numros so aavela föddibosko diivesko numeratta ta panna staar vaure themmuno numreatta. Tukko kokaro personaalo numros hin hyövime mahkar vaure saaka kaana tuut hin hyövime te džal aro dukatengo huusa ta are vaure tšenstakiire, kaana tu kammeha te ömsaves tukko buuribosko stedos, paruves tukko nau elle džiftaves tuut.

• Folkbokföring Folkengo themmuno registeerimos (In Swedish)

Buuribosko/dživibosko apre rannimos

Skattibiako tšensta tšeerela tukko buuribosko /džiivibosko apre rannipa. Buuribosko stedosko apre rannimos hin samliba komujesko dživibiatta ta sikavela muulo komujesko iegibi ta uuĥlibi.

• Bouppteckning Buuribosko/dživibosko apre rannimos (In Swedish)

Džiftibosko registeerimos

Tuut hin vojiba te bansuves aro Skattibiako tšensta te registraades tukko džiftiba, džeenesko/džuujesko nis, iegibiengo rekisteeriba ta tšeereskosaakako liine.

• Äktenskapsregistret Džiftibosko rekisteerimos (In Swedish)

Id–peleĥĥos

Saare doola koonen hin rannime aro folkengo rekisteerimos aro Sveittiko them ta aaĥĥena 13 (deho-triin) berĥ phurane hin vojime te roodes penge identtiteettiako peleĥĥos (ID) aro Skattibiako tšenstata. Douva hin uunime id-saakako liin aro them kai hin e-legitimaatiako systemos. Dala e-legitimaatiessa tuut hin čačiba (tšatšiba) te sikaves aro internettos, koon tu san.

• Id-kort Id-peleĥĥos (In Swedish)

Skattibiako bangibosko rootiba

Skattibiako tšensta roodela, tšeerela prissi bangibosko butti, tšeerela angluno prissimos aro louvengo/ekonomiako kriminaaliba aro skattibiako rigia.

• Skattebrottsenheten Skattibiako kriminaalibosko butti (In Swedish)

Uuĥlipiengo rootiboskiiresko butti

Douva hin Skattibiako tšenstako tilsvaarimos te dikkes paalal douva te sakka jekkuro komunis ta čyöpengo frestibongiire presavena doola skattibi ta presibi so politikaane fallibongiire hin dömmite. Douva kharlas nii, te ame dikkaha paalal themmesko bihibi/kammibi. Kaana douva aavela hyövime, ame roodavaha tilsvaarime komuje aro konkurssos aro themmesko nau.

• Borgenärsrollen Uuĥlipiengo rootibosko butti (In Swedish)

Le sankiba amensa

Baĥa amenge 0771-567 567 kaana tu kammeha lel tilsvaariba aro tukko puĥĥiba elle rakke amensa tukko akadiivesko saakata.

0771-567 567